Ei sittenkään...

Eipä ole pitkään aikaan ollut mitään kirjoitettavaa. Siksi tauko. Paljon on tekeillä, mutta mitään valmista ei ole syntynyt. Ideoita putkahtelee jatkuvasti ja keskeneräisten töiden lista pitenee pitenemistään. En ehkä edes enää muista, mitä näistä kaikista on syntymässä. Lisäksi itselleni vähän liiankin ominaiseen tapaan olen myös purkanut melkoisen paljon. Usein melkein valmiin työn kohdalla totean, että ei sittenkään, ja puran kaiken alkupisteeseen. Mutta ei se mitään, kuuluu prosessiin.

Joskus useampi vuosi sitten ajattelin tehdä neuletakin Novitan Kelosta. Mutta ei sittenkään. Purin sen, mitä olin saanut aikaiseksi. Sitten rupesin miettimään, mitä tekisin kasalla Keloa. Ja päätin tehdä tuubihuivin. Loin kasin puikoilla sattumanvaraisesti kasan silmukoita ja neuloin helmineuletta kunnes alkoi kyllästyttää. En ole mitenkään erityisen ihastunut suurilla puikoilla työskentelyyn. Ainoana plussana on nopeus, toki. Mutta silti huomattavasti mieluummin keskityn pienillä puikoilla näpertelyyn. Kaikesta huolimatta tuubihuivista tuli ihan hyvä ja käyttökelpoinen. Keloakin jäi vielä, joten vielä pitää keksiä jotain.

Syksyllä ensimmäisten pakkasten aikaan joku epäystävällisyyksissään päätti varastaa takkini eräästä naulakosta. Melkein uusi takki, jonka hihassa Egyptistä tuotu huivi ja pipo, jonka olen jo aiemmin esitellyt blogissa. Täällä. Nyt päätin tehdä pipon uudestaan, koska pidin mallista paljon ja pipo oli kovassa käytössä. Lankana siis Teeteen Regalo ja mallina Dropsin Autumn Mist.


Keskeneräisten töiden parissa puuhastelu jatkuu! Hauskaa tulevaa viikonloppua :)